Yksin en tietenkään matkaan lähde vaan iskän, äiti, Marjaanan, Timon, Ainon ja Venlan kanssa lähden. Tää matka on miun kolmas kerta Sloveniaan, ollaan aiemmin äitin kanssa käyty siellä vuosina 2007 ja 2010.
Ljubljanica-joki, halkoo kaupunkia. |
Piran keväällä 2010. |
Toisaalta tuo Kroatian käynti kiinnostaa miuakin mutta katsotaan kun perillä ollaan että miten se aurinko lämmittää.
Sloveniahan on entisen Jugoslavian maista pohjoisin, se irtautui ja julistautui itsenäiseksi 90-luvun alussa. Tämän suurempaa Slovenian historian katsausta en aio tähän kirjottaa, lukekaa loput vaikka wikipediasta. Slovenia euroviisuehdokas on ollut suosikkini monena vuonna suosikkini ja siitä sain innostuksen lähteä käymään ko maassa.
On kai sitä huonompiakin syitä lähtä johonkin maahan. Ensimmäisellä käynnillä kyllä rakastuttiin molemmat äitin kanssa tuohon maahan ja Ljubljanan kaupunkiin. Pieneksi kaupungiksi siellä on todella paljon nähtävää, vaikka eihän kukaan jaksa niitä samoja kauppoja montaa päivää putkeen kiertää.
Saa nähdä millanen matka tulee kun on nuo pienet tyttöset mukana, toivotaan että kaikki menee hyvin. Aattelin ensimmäistä kertaa elämässäni kirjottaa matkapäiväkirjaa että voin sitten purkaa sitä tänne jahka palajan. Vielä Slovenia linkki, jos joku haluaa tietää maasta lisää. Ihan ilman miun jorinoita.
rakkaus.
VastaaPoista