kolmen kopeekan kummajainen.

Nyt on Nelostie purettu henkisesti ja fyysesti...suullisesti ja tavarallisesti. Tavaroista voinkin mainita sen verran että muutamia uusia juttuja muutti kotiini purkujen myötä. Kaikista ei oo kuvaa laittaa koska osa on vielä Artiumilla odottamassa että joku autollinen kävis pelastaa ne sieltä.
Ihan ensimmäisenä toki lunastin itelleni peitot joita olin odottanukkin, siis kaksi mahtavaa retropeittoa. Tosin pitää pestä ne että voi ottaa käyttöön.

Näiden kahden lisäksi sain vielä yhden pelastettua roskakorikohtalolta.

Sitten vielä sain meirän parakin verhon ja päällisen aurinkotuolista. Jälkimmäinen on vielä vain pala kangasta mutta kehitän siitä jotain. Kankaiden kaveriksi on vielä lamppu tulollaan, tiedä tuota toimiiko (toivotaan) mutta se ois tosi makee olkkarissa.



Puvustuksesta keräsin omani pois ja niiden lisäksi sain haltuuni toppaliivin (josta kuvaa myöhemmin) sekä pitkän nahkatakin. Nahkatakista käytiin hieman keskustelua mutta sitten miä sen sain.

Ja tietenkin se menee niin että kun yksi loppuu niin toinen alkaa, Lemmenlakko siis. Onhan sitä tehty ja harkattu tässä samalla mutta nyt vähän ennen ensi-iltaa alkaa se tosi intensiivinen paneutuminen rooliin/rooleihin, oon saanu melkein koko viikon kipsutella korkkareilla vahvassa meikissä ympäri artiumia mutta hauskaahan tuollainen "haastava" rooli on. 

Maanantaina kävin Sinin kanssa pyörähtämässä primassa, jonka alekorista löytyi pari kankaista lautasliinaa sekä kanervan värinen kerä 7 veljestä-lankaa.

Tiistai iltana käytiin katsomassa Arsenikkia ja vanhoja pitsejä-esityksen avoimia harkkoja, hyvältä vaikuttaa. On varmaan mentävä kattomaan myös se lopullinen valmis versio. Ennen tuota kuitenkin miksasin opettaja-Jannen kanssa biisit lemmenlakkoon ja käytiin kahvilla Lauran kanssa. Oli tosi mukavaa nähdä pitkästä aikaa.

Keskiviikkona meillä oli Nelostien purkujuttuja.

Torstaina oli se päivä jota oli oottanut jo monta kuukautta. Oikeastaan torstai oli monella tapaa kiva päivä, H&M:n paketti jonka sisällön aiemmin tänne jo kuvina laitoin saapui ja sitten illalla vielä se: Antti Tuiskun joulukonsertti Kaunis Kaaos/Minun Jouluni.  

Paketista päätin pitää kaiken muun paitsi sen toppaliivin, se näytti miun päällä ihan säkille joten sen palautin. Sen sijaan tilasin itelleni trikootakin, se on hauska sellanen rento päättelemätön malli.

Illan kosertissa oli aivan mahtava meininki, tietenkin niitä ärsyttäviä kirkuvia teinejä riitti mutta muuten oli oikein mielttömän upeaa. Harmitti aluksi että meidän paikat oli aika takana mutta sieltä kuitenkin näki tosi hyvin ja kuulikin kaiken vallan mainiosti.

Oli hauskaa että keikka oli oikeesti jaettu kahteen osaan joiden välissä oli väliaika.

Kaunis kaaos osiossa oli tutut biisit: sekaisin, vaarallinen, entinen, yhdessä nyt, läpi jään, viilto, juuret ja rukous.

Minun jouluni osio: varpunen jouluaamuna, lämmin lumi peittää maan, laske valot vaakaan, avaruus, minun tähteni, valoista kirkkain, hyökyaalto 

sekä encorena joulun tähti ja tämä on jouluyö.

Oli mahtavuutta kuulla noita uusia biisejä livenä. Sarin kanssa vielä päätettiin että Antin olis pakko julkasta remix levy, koska mm. juuret, viilto ja entinen on aivan törkeen hyviä uusissa muodoissaan, lisäksi keikan loputtua salissa raikui Yksinäinen biisistä tehty dance mix.

Fanituotepöydässäkin tuli tottakai pyörähdettyä ja mukaan lähti Tuisku t-paita. Taitaa olla viides sellainen.

Tänään koulun jälkeen näin Marjaanaa ja Venlaa joiden kanssa mentiin käymään reaaliaikakirpputorilla. Yllättäen sieltä tarttui mukaan kaikenlaista.

Löysin huppukaulahuivin, jonka tähän kuvaan pistin barbamaman päähän että saatte selkeämmän kuvan.

Lisäksi löysin Venlalle ja Ainolle joululahjat sekä yhden DVD:n.

Leffa on nimeltään The Return. Tyynyliinat löytyi Fidalta jonka -50% perjantai-alesta käytiin nauttimassa. Noiden lisäksi matkaan tarttui.

Neuletakki jota sovittelin jo ajat sitten mutta nyt ostin sen kun puoleen hintaan sain.

 Musta poncho jota en voinu jättää sinne.

Tänään mietin mitä ite haluaisin joululahjaksi ja jos joku miun läheinen miettii mitä haluaisin joululahjaksi niin tiedän vastaavani että henkareita! Sellasia puisia paksuja henkareita, oon niin kyllästyny noihin ritsoihin. Olisin oikein onnellinen vaikka jokainen tuttu ja sukulainen antais yhden paksun puisen hengarin, paljoa en siis vaadi.