keskiviikko 31. elokuuta 2011

viime vappuiset rusinat.

Tuntuu että on kulunu hirveesti aikaa ja toisaalta ei tunnu siltä kuitenkaan. Alotin maanantaina koulun kuten kerroinkin ja jännäkakka housussa hiiveskelin Paukkulaan ja Artiumille, sain aika nopeesti kuitenkin selville että olin jännittäny aivan turhaan sillä meijän luokkalaiset on tosi rentoja tyyppejä. Maanantaina koulun jälkeen kävin moikkaamassa ja piristämässä Satua.
Tiistaina oli uus hiano koulupäivä jonka päätyttyä Kaisan kanssa jatkettiin vielä Artiumissa Nelostien tekoa eli teatteriharkkoihin jäätiin, toki siis sinne saapui muitakin ettei ihan kaksin oltu. Illalla Elisa kävi esittelemässä uuden tatuointinsa ja jutustelun ohella väkersin Ellin tuparilahjan kimpussa. Elisan lähdettyä tein vielä H&M tilauksen joka omalla kohdalla supistui vain aurinkolaseihin ja reppuun.
Tänään kiltisti örmysin koulussa muiden kanssa ja mm. sain heimonimen Stoneeni. Iltapäivällä kun siivottiin puvustus-lavastus-tarpeisto-sälävarastoa huostaan otin vanhan puhelimen joka meinasi joutua kadotukseen. Koulun jälkeen lähdettiin äitin kanssa katsomaan miten meidän Elli pärjää isossa maailmassa eli Savolinnassa. Ensin tietenkin piti hieman katsastaa kauppojen tarjontaa ja keskustasta siirryttiin Ellin uuteen kotiin laittamaan ruokaa.
Tuommosen paidan löysin S-linnan H&M:n alesta ja sen kaverina on koulusta pelastettu puhelin.
 Sitten kun oltiin syöty ja keitetty kahvit niin olikin meidän aika lähtä ajelemaan kotia kohti. Matkalla vielä koukattiin hakemassa pyörä ja nyt kirjottelen tätä sellanen syyllistävä tunne takaraivossa että pitäis mennä jo nukkumaan että huomenna jaksaa varmasti.

.petrooli slaavipop.


sunnuntai 28. elokuuta 2011

viimeisiä viedään.

Eilen vietin päivän Antin ja muutaman muun ihmisen seurassa. Aamu alkoi sillä että nukuin pommiin ja jouduin suoriutumaan puolessa tunnissa aamukahvista ja -suihkusta. Vihaan kiirettä aamuisin, mutta kuitenkin sain itteni valmiiksi ajoissa. Antti ja Johanna tuli hakemaan miut ja sitten kurvattiin hakemaan Heta matkaan. Ensimmäinen etappi jonne mentiin oli Tertin kartano, enpä ole koskaan aiemmin siellä vieraillut mutta se oli oikein kaunis paikka ja käväisyn arvoinen. Tertissä tuijottelun ja ihmettelyn jälkeen nautittiin päiväkahvit höttösillä.
Tertistä siirryttiin Xon-puistoon jossa Antti suoritti valmistujaislahjaksi saamansa benji-hypyn. Tietysti jouduttiin oottelemaan hetki ennenkuin Antti torniin pääsi ja siinä muita hyppääjiä katsellessa mietin ääneen ettei kukaan huuda vaan kaikki hyppi aivan hiljaa.
Onneksi oli todella kaunis, aurinkoinen ja lämmin päivä niin oli mukavaa pyöri ulkosalla noissa Mikkelin nähtävyyksissä.
Hypyn jälkeen käytiin viemässä Heta Kenkäveroon ja sieltä me muut siirryttiin keskustaan koulutarvikkeiden ostoon. Miulla alkoi tulla kirjakaupassa tunnin jälkeen ahdistus joten onneksi sieltä päästiin pois, seuraavana oli vuorossa Tiimari josta itse ostin kalenterin (se on söpön [Jäk!] pinkki ja siinä on pingviinejä). Sitten vielä Akselin uusi vaatekauppa (nimi?) ja sen jälkeen mentiinkin Antin kanssa miun luokse kahville.

Kahvin jälkeen lähdettiin Loren valmistujaisiin jossa näin paljon vanhoja tuttuja jopa yhden vuosien takaa ja aikaa vierähti mukavasti koko illan verran. Sieltä lähtiessä hieman piti itkeskellä kun Kerttu ja Antti nyt sitten lähtee pois.
Tänäänkin oli tosi kaunis ja lämmin päivä mutta se menikin panikoidessa huomisen takia. Sari kävi onneksi kylässä ja katsottiin yhdessä Queens - Kovat korttelit jotta sain vähän muuta ajateltavaa. Nyt kai pitäisi lähtä nukkumaan että olisin huomenna teräkunnossa mutta vielä yksi asia tähän loppuun. Pikkusen mainosta.

itku pitkästä ilosta.

Kirjoitan ihmisille jotka lähtevät tai ovat lähteneet, vaikka nyt tuntuu pahalta enkä haluaisi luopua teistä niin kuitenkin toivon ja tiedän että teillä tulee olemaan hauskaa ja te opitte varmasti uutta ja teette viisaasti lähtiessänne. Ehkä oon pikkusen myös kateellinen etten ole itse lähtemässä minnekkään, toisaalta itsekin aloitan koulun kuten tekin. Kuitenkin taustalla on suuri kiitos siitä että olette olleet ja tehneet miun elämästä juhlaa hetkittäin.
Kerttu
Kertulle kiitos kaikista "ÄÄÄÄHHHMITÄNYTTEHÄÄN,TEHÄÄNJOTAINKIVAA!!"-hetkistä, muista että miun sohvalla on hyvä masentua ja lupaan keittää teetä jota voidaan juoda pihakeinussa yhdessä tehtyjen lusikkaleipien kanssa.
Antti
Anttia tahdon kiittää kaikesta, ensinki kai siitä että siä teit miusta vahvemman ihmisen sillo aikoinaan. Kiitos myös kahvihetkistä, puheluista, ihmisanalyyseista ja nännilauluista. Muistatko mikä oli miun ensimmäinen tekstiviesti siulle? Miä muistan.

Heidi, Samuli ja Johanna
Teistä ei ole valitettavasti kuvaa laittaa, mutta se ei tee teistä huonompi tai vähemmän tärkeitä. Heidille kiitos kaikesta tuesta ja turvasta, ystävyydesta sekä materiasta. Samuli, olet rakas. Opetit miulle todella paljon tietämättäs, kaipaan leffoja, viinaksia ja pelaamista. Johanna miun kesäyön unen kissa, siä oot ihana. Kiitos muffinseista.

Olette kaikki rakkaita ja aina sydämessä missä oottekin, älkää muuttuko. Miäkään en aijo muuttua, ja kaikki mitä meidän välillä on ollut pysyy ennallaan vaikka ehtisi kulua tuhat vuotta kunnes nähdään.

tiistai 23. elokuuta 2011

mihin oon taas soppani työntäny.

Taas on sellanen olo että aika loppuu kesken, vaan tää viikko enää vapaata ja sitten alkaa kaikki. Työt ja koulu... En oo aiemmin täällä kertonutkaan mutta meen opiskelemaan Esittävän taiteen linjalle Paukkulaan ja Mikkelin kansalaiopistolle ohjaamaan Vekkulin junioreita joissa olen jo parina vuonna vieraillut puvustamassa ja lavastamassa. Lisäksi tuo Nelostie jatkuu ja näiden päälle meen puvustamaan ja lavastamaan OUT:in eli Opiston Uuden Teatterin. Teatteria pukkaa koko syksyn siis.

Eilen käytiin Jeminan kanssa ekotorilla ja kirpparilla, taas tuli tehtyä löytöjä mutta tilin laihuuden vuoksi karsin turhempia enkä ostanut kuin muutaman jutun.
Nää helmet makso euron ja ne oli pakko ottaa kotiin koska jokin niissä puhutteli miua. Taas näitä halusin sen mutten osaa selittää miksi.
Toiseksi ostin Riihimäen lasin purkin, en vaan vielä tiiä mitä siihen laittasin? Ehdotuksia. Tuo on noista se pienin malli ja vielä vihreä. Ilmeisesti jokin tässä syksyssä on saanu miut ihastumaan vihreeseen väriin.
Ja uutta musiikkia miulle, tuo Sophie Ellis-Bextorin Get over you/Move this mountain-single on julkastu jo 2002 oikeesti. Kuitenkin halusin ja ostin sen.

Tuossa sunnuntaina sain luettua kesän toisen kirjan eli Aavikon kukan joka kertoo Waris Dirien tarinan ja oikein mielenkiintoinen kertomus olikin "paimentolaisesta huippumalliksi ja YK:n erityislähettilääksi". Heti perään aloitin uuden ja tällä kertaa luvussa on Anna Lappalaisesta kertova Kellokosken prinsessa.
Voisin siis sanoa yhteenvetona että vahvojen naisten, vihreän ja teatterin syksy.

torstai 18. elokuuta 2011

sataa sataa ropisee.

Ulkona sataa vettä ja pesukone hyrisee, joten aattelin päivittää blogia. Rehellisestikin on jotain päivttämistä eikä tästä tekstistä tuu vaan täytettä.
Eilen käytiin Jeminan kanssa kiertelemässä kirppareita ja kaupungilla pyörittiin vähän muutenkin mm. eurokankaassa kävin ostamassa vanua ja ruskeaa kangasta. Huomasin siellä että college-kangas on aika kallista joten pitää siirtää hieman haalarin tekoa, haluan siis sellasen hupullisen hengailuhaalarin.

Kirpputoreilta tein taas kuitenkin hyviä löytöjä edullisesti, ostin kaksi kirjaa, teatteriin bokserit ja hamosen josta tulee kummitytön synttärilahja.
Pianon oon nähny varmaan kahdestikin elokuvana mutta kun tuo kirja ei ollut kuin euron niin aattelin että voisin lukeakin sen, tosin petyin hieman kun luin että kirja on tehty elokuvasta eikä toisinpäin.
1000 tattoos-kirjakin oli vain euron ja tuollaisista kirjoista saa paljon inspiraatiota kaikkeen, ja yleensä nuo kirjat on todella kalliita.
Nää kirjat löysin reaaliajasta ja fidalta löytyi sitten bokserit ja hamonen.
 Sekä "ota tästä ilmaiseksi"-laatikon aarteina Rooma-aiheisia postikortteja.
Jemina löyti itelleen aivan upeat kengät joista ehdottomasti halusin kuvan miun blogiin, kiitos Jeminalle kuvista!
Vielä pitää mainita että sain koko kesän kokoisen projektini eli Anne Ricen Vampyyri Lestat-kirjan viimein päätökseen tuossa alkuviikosta, olisin varmaan lukenut sen nopeammin mutta nelostien plariakin piti lukea tässä välissä. Kirjan lainasta kiitos Raila!

Vielä loppuun yksi biisi joka soi päässä, mp3:ssa, media playerissa ja soittoäänenä:

keskiviikko 17. elokuuta 2011

luomisen tuskaa, joululahjaa, yöpiknik ja automatka.

Pikakelausta taaksepäin ja katsaus siihen mitä onkaan tullu tehtyä. Sunnuntaina käytiin Jeminan kanssa Jyskissä ja keskustassa pyörimässä. Itselläni ei ollut suurempia ostosuunnitelmia mutta jyskistä kuitenkin tarttui mukaan keittiöpyyhkeitä joita olen aiemminkin siellä himoinnut, vain ja ainoastaan niiden vanhahtavan olemuksen vuoksi.
Toinen ostos johon sorruin oli Marimekon Lappuliisakangas, sen on suunnitellut Maija Louekari jonka suunnittelemia kankaita rakastan muutenkin.
Tuosta kankaasta aion ommella jotain itselleni ja joululahjaksi jollekin. Sunnuntai-iltana pääsin myös alottamaan erään toisen joulahjan teon, ongelmana siinä on aiemmin ollut ettei miulla ollu koko lahjan olennaisinta osaa ja nyt kun sen sain niin johan rupesi lyyti kirjottamaan. Sari kävi sunnuntaina kahvilla ja häneltäkin sain mm. tilkkuja tuota lahjaa varten.

Maanantaina meillä oli harkat, tai oikeammin keskustelutilaisuus Amarillossa. Jossa sain Sarilta lisää tavaraa em lahjaan sekä tuliaisia Ruotsista.
Aiemmin olin jo saanut Sarilta pari kuvaa joista hän arveli minun pitävän ja oikeaan osuikin, tässä niistä toinen.
Harkoista lähtiessä huomasin Irin ja Lindan rillon terassilla ja päätettiin että mentäisiin Pankalammelle piknikille. Tarkoitus oli vaan mennä nauttimaan hieman alkoholijuomia ja hengailemaan elokuun-iltaan.

Mimmikin liittyi meidän seuraan myöhemmin ja vielä myöhemmin käytiin kaikki yhdessä tutustumassa iskelmä Stoppariin.

Eilen Marjaanan, Venlan ja Ainon kanssa käytiin kuuntelemassa tulevan vauva-Aalin sydänääniä. Sen jälkeen haettiin Jemina mukaan ja lähdettiin ajamaan kohti Lappeenrantaan viemään rattaita korjaukseen. Ensin vietiin ne vankkurit ja sitten siirryttiin muihin kauppoihin tai meidän tapauksessa mentiin koluamaan kirppareita.
Ensimmäisenä löytyi Kerttu Nurmisen suunnitteleman Verna-sarjan lasilautanen, 2,50euroa sijoitin häneen mutta se tuki miun persoonaa.
Toisena löysin verhot jotka oli vielä kaiken lisäksi puoleen hintaan eli 4.25e ja niin sain keittiöön uudet verhot. Hauskaa oli se että kun Jemina kantoi niitä korissa niin eräs rouva sanoi että: "Nuo on aidot 69-vuoden verhot."
Kahdelta muulta kirpparilta en sitten löytänytkään kun Nicci Frenchin kirjan ja Chiaran The one that I Love-sinkun. Tuosta Pimeyden syli-kirjasta on tehty elokuvakin, jonka oon varmasti kymmenen kertaa katsonut (siinä näyttelee Joseph Fiennes) enkä edes tiennyt että se on alunperin kirja. CD taas oli hieman heräteostos mutta se maksoi 50senttiä ja onhan se Malta 1998 viisusingle.

Kirpputorien jälkeen käytiin pyörimässä Family centerissa ja keskustassa. Keskustasta en löytäny mitään mutta family centerin Outlet outlet-myymälästä löysin farkut, jotka istui täydellisesti.
Yllättäen ne on värilliset ja vielä vihreät.

Matka meni muuten oikein hyvin, ainoa harmi oli se että Aino-aippeli unohti ostamansa hanskat jonnekin family centerin liikkeeseen. Toivotaan että ne löytyy.

Sellanen pikku huomio vielä että tää on 30. blogimerkintä.

lauantai 13. elokuuta 2011

niin meni neitsyys.

Tänä kesänä on tullu tehtyä paljon asioita, uusia ja vanhoja juttuja. On tullu mentyä ja tultua eri puolille, huomattavasti ennemmän kuin viime kesänä tai ennen sitä.

Eilen menetin kypsässä 26 vuoden iässä festarineitsyyteni. Jemina ja Jyty saivat miut houkuteltua moiseen touhuun, niinpä päätin ostaa lipun perjantaille ja käydä katsastamassa Stellaa ja Jenni Vartiaista. Hieman jännittyneenä odotin että mitähän tuosta tulee mutta ilta olikin kaikin puolin loistava.

Perille päästiin jonottamisen jälkeen noin puolen kuuden aikaan että ihan koko Stellan keikkaa ei valitettavasti ehditty näkemään mutta osa kuitenkin.
Aaah, Stella oli kyllä aika törkeen hyvä. Suuri hatun nosto ja kiitos heille! Iho oli monesti kananlihalla: aamun kuiskaus, korkokengät, kutsumattomat vieraat jääköön kotiin, lumottu, häävalssi... Kaisan ja Jempan kanssa laulettiin mukana ja itkukin meinas tulla.
Stellan jälkeen katottiin hetki So called plania ja todettiin että se ei oo meijän juttu vaan oli aika poistua hetkeksi festarialueelta. Matkalla tavattiin Iri, Linda ja Eino, moikattiin ne ja jatkettiin matkaa kohti festaribussia.

Tällä matkalla ei tarvinnutkaan suuremmin jonottaa koska bussihan oli melkein tyhjä kaupunkiin päin mennessä ja kuski vitsailikin että joko meille riitti. Keskustaan päästyämme suunnistettiin Amarilloon syömään ja mahat täynnä käytiin vielä miun luona hakemassa lisävaatetusta ja sateenvarjo, vaikka onneksi niitä ei tarvittu.
Yhdeksän maissa marssittiin takasin festarialueiden portista ja ohimatkalla käytiin moikkaamassa Piaa ja Anttia. Portien kohdalla huomasin Helin ja sitäkin jututin hetken aikaa ennenkuin mentiin katsomaan Kotiteollisuutta.
Pari biisiä katsottiin noilta ja sitten matkattiin ruokakojuille ruokkimaan Jeminan pikkuveli ja sen jälkeen olikin sitten vuorossa Paleface.
Täytyy kyllä myöntää että myös Kotiteollisuus ja Paleface oli hyviä livenä. Palefacen aikana tavattiin Mimmi ja Kaisakin taas. Ja kyllähän me hyppittiin ja laulettiin Palefacen mukana.
Illan kruunasi ehdottomasti kaunis ja upea ääninen Jenni Vartiainen. Toinen kerta kun näin Jennin ja ihan mahtava keikka tämäkin, tuli aivan mieletön fiilis.
Jennillekin suuri kiitos! Ääni tuli käheeksi mukana laulamisesta: Duran Duran, nettiin, halvalla, en haluu kuolla tänän yönä, ihmisten edessä, toinen...

Hetkeäkään en kadu että lähdin Jurassiciin, hienoa oli ja muistan tän varmasti pitkään. Kiitos kaikille joita näin; niin bändeille, artisteille kuin kavereillekin, mahtavuutta että ootte olemassa! Kuulostan ihan siltä että nuo festarit oli vaan sitä varten että miä olin siellä.

Ei kai tähän voi muuta sanoa kuin: oikeassa seurassa ja fiiliksessä neitsyyden menettäminenkin on hauskaa!
Ihan fiiliksissä, kädet ja suu käy Jenni Vartiaisen tahtiin.

tiistai 9. elokuuta 2011

näytä miten sujuu Burleski.

Eilen oli mukava päivä. Menetin viime viikolla ääneni joten jätin illalla harkat väliin. Iri ja Linda tuli käymään tupakalla ja yhdessä sovittiin että käytäisiin myöhemmin Tokmannilla pyörimässä ja ehkä voisi katsoa jotain elokuvaa sen jälkeen.

Tiedän että olen menettänyt ääneni ja sen vuoksi en mennyt harkkoihin mutta en tee kuolemaa ja puhumattomuus ei estä elämää täysin. Teatterissa siitä on kuitenkin haittaa. Etteköhän tekin ymmärrä sen.

Noniin me sitten Irin ja Lindan kanssa käytiin Tokmannilla kattelemassa ja jotain sieltä löytyikin mm suihkusaippuaa, sipsejä sekä sukkia.
Kun kerta noita sipsejä tuli ostettua niin olihan se pakko käydä vuokraamassa joku elokuva ja miun ehdotuksesta otettiin Burleski jonka eräänä päivänä jo katoin netistä mutta nyt näin sen kokonaan toimivana kokonaisuutena.
Irin ja Lindankin mielestä tuo elokuva oli oikein hyvä, vaikka eihän se mitään uutta varsinaisesti anna ja aika paljonhan siitä on muista elokuvista kopioitu mutta silti hieno. Elokuvan parasta antia on ehdottomasti musiikkiesitykset ja musta huumori.

Illan päätteksi Linda vielä värjäs miun hiukset ja Mimmi kävi meidän kanssa tupakalla sekä miun seurana heittämässä Irin ja Lindan kotiin.
Tän aamun alotin tietenkin aamukahvilla ja ihanalla itse kirjoitetulla kirjeellä. Kiitos siitä Jemina!

Loppuu vielä: Näytä miten siulta sujuu burleski/näytä miten siä burleskaat.

ruman kauniita päiviä.

Syksy meinaa selvästi vallata kaupungin, astetta viileämmät päivät ja sateet saavat ilman tuoksumaankin syksylle. Ulos ei osaa pukeutua oikein, on joko liikaa päällä tai liian vähän.
Hieno asia syksyssä on että kaikki alkaa toimia taas normaalisti, niin ja tietysti se että monet artistit julkaiset uutta musiikkia. Erityisesti odotan innolla Sugababes, Booty luvin, Melanie C:n ja Will Youngin uusia albumeja. Ihan vaan muutaman mainitakseni, kaikki muuten brittejä.
Lauantaina olin papan 90-vuotis juhlissa. Hieno ikä, Onnea! Lähdin juhliin Jarnon (veljeni) kyydillä ja oli oikein mukavaa nähdä sukua. Kummipoikani Lassi sanoi tahtovansa muuttaa luokseni ja Aino oli kovasti samaa mieltä. Olisihan se hienoa kun yhtäkkiä asuisikin kahden lapsen kanssa.
Myöhemmin samana päivänä kuvailtiin Elisan kanssa, suihkusessiokuvat jotka aiemmin laitoin on Elisan käsialaa ja tässä kuvia meidän toisesta sessiosta. Varmaan joskus toissa keväänä, eräänä yönä käytiin viimeeks pankalammen rannalla kuvailemassa.
Kuvausten lisäksi katsottiin Nowhere boy, joka yllätti. Aiheenahan siinä on John Lennon joka ei ole koskaan kuulunut omiin suuriin suosikkeihini kuten ei The Beatleskaan mutta elokuva oli kuitenkin oikein kiinnostava kuvaus hänestä. Leffassa oli hyvää musiikkia ja pidin kovasti siitä että näyttelijät lauloi itse ne biisit.

Sunnuntaina nukuin pommiin Kertun kanssa sovitusta jättikirppis treffiajasta mutta hieman myöhässä tepsulin keskustaan kuitenkin. Kerttu oli jo ehtinyt kierrellä ja ostella mutta vielä me yhdessä sitten kierrettiin pöydät pari kertaa. Elisankin kanssa kävin yhdessä kojussa vinyyleitä pyörittelemässä mutta ei niistä mikään lähtenyt matkaan. Itse ostin koko kirpparikäynnillä vain vihreän shokkihiusvärin. Suloisesti nimeltään "Green Envy".
Elisan mentyä töihin lähdin äitin ja Liisa-tätin kanssa kiertämään Akselissa tai esittelemään sitä Liisalle kun Helsingissä on niin vähän kauppoja. Löysin Marimekon liikkeestä aivan mielettömän hienon kassin jonka tahdon,tahdon,tahdon mutta sen kallis hinta estää meidän yhteiseloa. Ehkä parempi niin.
K-kengästä löysin Blendin tennarit joihin rakastuin ensi vilkaisulla ja sovittamisen jälkeen ne sitten muuttikin miun luo. Hintaa niille jäi alennusten jälkeen 20e ja sellasia samanlaisia olin katsellut H&M:n myymälässä hinnalla 14.95e, toivon että nuo blendit kestää kauemmin.
Sen verran kotona noita tuunasin että vaihdoin nauhat kun ne alkuperäiset ei tuntuneet kovin luotettavilta.
Illalla taas Elisan kanssa katsottiin elokuvaa, tällä kertaa Rentidition-Poikkeuksellinen luovutus joka sekin oli huomattavasti parempi kuin olin odottanut. Myöhemmin vielä Sari tuli käymään ja katsomaan meidän kanssa brittisarjojen putkea. Viikonloppuna tuli huomattua pari hyvää sarjaa mm. Puhelintytön päiväkirja ja Toisia naisia, joista ensimmäisen voisi ostaa boksina omaksikin.